Harva ostaja pääsee asuntonäytöllä kunnolla arvioimaan katon kuntoa, ja sama pätee usein myös kuntotarkastajaan: kattorakenteet ja yläpohja käydään ennen kauppaa läpi tavallisesti vain aistinvaraisesti, jolloin ongelmat jäävät huomaamatta. Ei olekaan yllättävää, että katon viat lukeutuvat kiinteistö- ja asuntokaupan yleisimpiin riidanaiheisiin. Puutteet paljastuvat usein vasta kaupanteon jälkeen – esimerkiksi kattoremonttiyrityksen tekemässä maksuttomassa tutkimuksessa, tai siinä vaiheessa kun katto yksinkertaisesti alkaa vuotaa.
Vuodon ilmetessä vasta kaupan jälkeen ratkaisevaa on, onko virhe ollut olemassa jo kaupantekohetkellä – näin on tyypillisesti silloin, kun vuoto johtuu rakennusvirheestä, jolloin myyjä vastaa siitä. Jos vuoto sen sijaan selittyy katon iällä eikä sen olemassaoloa kaupanteon aikaan voida osoittaa, kyseessä on piilevä virhe, josta myyjäkään ei ole tiennyt. Tällöin edellytetään lisäksi, että virhe on merkityksellinen: korjauskustannusten tulee olla vähintään noin 5–10 prosenttia kauppahinnasta.
Hinnanalennuksen määrää laskettaessa huomioidaan korjauksesta talon omistajalle koituva tasonparannus. Katon tekninen käyttöikä vaihtelee materiaalin mukaan tyypillisesti 30–60 vuoden välillä, ja kohtuullinen hinnanalennus saadaan kertomalla korjauskustannukset jäljellä olevan käyttöiän ja rakenteen kokonaisteknisen käyttöiän suhteella.
Jos myyjä on tiennyt katon puutteista muttei kertonut niistä, hän vastaa myös vähäisemmistä virheistä, joiden korjauskustannukset jäävät alle 5–10 prosenttiin kohteen hinnasta.
Olemme hoitaneet lukuisia katon virheisiin liittyviä asunto- ja kiinteistökauppariitoja. Ota yhteyttä ja pyydä maksutonta alkukartoitusta!
Tutustu viimeisimpiin toimeksiantoihimme täältä!
