Uusi omistaja muuttaa vasta ostettuun asuntoon, ja parin viikon kuluttua silmät alkavat kutista ja hengitys tuntuu illalla raskaalta kotona. Tai kellarista alkaa tulla tunkkainen haju, jota ei ollut ennen muuttoa. Juuri tällaiset havainnot ovat usein se hetki, josta asunto- tai kiinteistökauppariita saa alkunsa: ostaja tai muu huoneistoon muuttanut alkaa epäillä, että kaupan kohteessa on vikaa. Joskus epäily herää vasta myöhemmin, remontin yhteydessä, kun rakenteita avataan ja vaurio paljastuu yllättäen. Jo tässä vaiheessa kannattaa olla yhteydessä lakimieheen – hän osaa neuvoa sekä tarvittavien tutkimusten teettämisessä että siinä, miten asiaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin.
Kun epäily on herännyt, seuraava vaihe on hankkia paikalle kuntotarkastaja vaurion varmistamiseksi. Alustavassa kartoituksessa voidaan käyttää myös homekoiraa, mutta koiran löydökset eivät koskaan riitä yksinään: kohteet on aina tutkituttava tarkemmin insinöörillä. Kuntotarkastuksessa tehdään tarpeen mukaan rakenneavauksia, ja vaurioituneista rakenteista otetaan materiaalinäytteitä laboratorioanalyysiä varten – näin selviää, millaisesta home- tai sienikasvustosta on kyse ja kuinka laajalle ongelma on levinnyt. Tarkastuksen päätteeksi laaditaan kirjallinen raportti, johon liitetään myös näytteiden analyysitulokset.
Jos tarkastuksessa löytyy vaurioita, seuraava askel on yhteydenotto myyjään – viimeistään tässä vaiheessa. Yhteydenoton mukana kannattaa toimittaa kirjallinen reklamaatio eli virheilmoitus. Koska reklamaatioon on käytännössä sisällytettävä myös euromääräinen vaatimus, korjauskustannukset kannattaa selvittää jo etukäteen: joko pyytämällä tarjous tai kustannusarvio paikalliselta rakennusliikkeeltä, tai hyödyntämällä kuntotarkastajan mahdollisesti jo antamaa arviota.
