Ostaja ei saa, asunnon- tai kiinteistön kaupassa, vedota virheenä sellaiseen seikkaan, josta hänen katsotaan tienneen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jostakin asiasta on mainittu kauppakirjassa, myyntiesitteessä taikka muissa nähtävillä olleissa asiakirjoissa, ei kysymys ole virheestä, jonka johdosta ostajalla olisi oikeus esittää vaatimuksia. Ostajan onkin syytä tutustua kaikkiin kaupan kohdetta koskeviin asiakirjoihin huolellisesti ennen kaupan tekemistä, jotta hän on selvillä siitä, mitä tietoja kaupan kohteesta on annettu.
Ostaja ei myöskään saa, asunnon- tai kiinteistön kaupassa, vedota virheenä sellaiseen seikkaan, jonka hän olisi voinut havaita huolella tehdyssä ennakkotarkastuksessa. Ostaja on velvollinen tutustumaan kaupan kohteeseen ja, jos jokin virhe olisi ollut aistinvaraisesti havaittavissa, ei ostajalla ole oikeutta vedota virheeseen. Ennakkotarkastusvelvollisuus kattaa kaikki sellaiset tilat, joihin ostajalla on esteetön pääsy.
Ennakkotarkastusvelvollisuuteen ei lähtökohtaisesti kuulu rakenteita rikkova tarkastus. Jos, esimerkiksi kaupan kohteessa teetetyn kuntotarkastuksen perusteella, kaupan kohteessa on havaittu vaurioita tai konkreettinen vaurioepäily, voi ostajalla olla velvollisuus teettää asiasta tarkempi tutkimus, jotta ennakkotarkastusvelvollisuus tulee täytetyksi. Oikeuskäytännössä on katsottu, että pelkät maininnat riskirakenteista eivät kuitenkaan laajenna ostajan ennakkotarkastusvelvollisuutta siten, että ostajan olisi teetettävä tarkempia tutkimuksia.
Asunnon- ja kiinteistön kaupoissa riidellään erittäin usein ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuden laajuudesta ja sen täyttymisestä. Osapuolten etu onkin, että vaurioepäilyt selvitetään ennen kaupan tekemistä, jotta piilevien virheiden mahdollisuus saadaan suljettua pois. Jotkin kuntotarkastuksia suorittavat yhtiöt tarjoavat lisäksi vakuutuksia piilevien virheiden varalta.
